tiistai 6. syyskuuta 2011

hupsista olipas aikaa kulunut :)

Se taitaakin olla ainut positiivinen asia että aikaa on taas kulunut. Olo on aivan poikkikatkipuhki. Liian pitkä flunssarupeama takana ja rippijuhlat. Toisinsanoen stressiä ja sairastamista. Onneksi koulut akoi - hetki aikaa ihan itsellekin. Sekin aika on mennyt pitkälti nukkuessa univelkoja pois. Taitaa olla jatkuvasti velan puolella.

Tänään oli taas perheneuvola. No - enpä tainnu itse saada siitä mitään irti. Liian väsynyt jopa vuodattamaan että tahtoo kunnon loman siis LOMAN!!! Ei pikavapaat yhden yön yli auta tähän väsymykseen. Pitäs päästä kunnolla tuulettumaan. Rahaa rajallisesti!!!! Nykypäivänä ei yksinhuoltaja pahemmin lomaile.No jos nyt kuitekin pääsisin lomalle. Kuka huolehtii lapsista sen aikaa ????? Eipä vapaaehtoisia ole kamalasti käsi pystyssä.

No tulipa taas vuodatettua, josko se vähän helepottaisi.

perjantai 10. kesäkuuta 2011

Perjantaita vaan :)

Kuuma - aivan liian kuuma. Vielä jos pitäs tehdä jotakin järkevää niin se ois liikaa pyydetty.Tiskit ja siivous kyllä odottaa - ei karkaa mihinkään :)

On tuo kela jännä laitos. Minä olen heidän mielestään työkykyinen. Hmmm... yksikätinen toimistotyöntekijä. Esim .Mappeja ei nostella vyötärön yläpuolelle :) Särkylääkkeillä hallittavissa oleva tila eli lääkeriippuvaiseksi pitäisi ryhtyä.... hmmm. EI kyllä ymmärrä lääkärin tuomiota joka ei ole potilasta nähnyt. No nyt sitten ollaan kyitenkin työttömiä. Jos olisin ollut työelämässä, olisin kiltisti sairaslomalla. Siellä ei ole Kelan lääkärit välissä sähläämässä.

Mutta jos vaikka sorbettia tekis jotta olo viilenis niin sisäisesti kuin ulkoisesti :)

keskiviikko 8. kesäkuuta 2011

päiviä vaan

No nyt on nautittu vapaasta. Se menikin sitten vessan seiniä katsellen ja nyt on räkänen olo. On se kumma kun stressi helpottaa hetkeksi niin minä olen taatusti kipeä.

nyt sitten vähän teetä sisuksiin ja katsotaan kuinka käy. Sämpylöitä taidan sulatella pakkasesta kaveriksi.

joten tällanen pikapäivitys tänään. Huomenaamulla taas vuorossa jalkapallokerhoa. Toivottavasti olo jo sitten parempi.

tiistai 7. kesäkuuta 2011

Mukavaa tiistaita

No nyt ois jo ruokakin uunissa. Varman päälle pelaamista - makaroonilaatikkoa :)

Huomenna nuorimainen olisi menossa päiväksi mummolaan ja minä ehkä pääsen hammaslääkäriin. Vaikka en siitä niin nautikaan. Pitää saada uusi paikka tippuneen tilalle ja siihen täytyy nyt tämä vapaa hetki tuhlata. Mutta eipä sitten ainakaan enää vaivaa.

Viimeisetkin eron jälkeiset paperit alkaa olla hoidettu. Tänään tippui taas papereita postissa ja enää ei ole miusta kiinni. Enää yksi yhteinen asia. Toivottavasti sekin hoituu. Sekään kun ei ole minusta kiinni. Ärsyttävintä on kun asioihin et voi vaikuttaa vaan niitä jumittaa joku muu tai byrogratian koneisto.

Mutta nyt ruokaa uunista ottamaan ja syömään! Hyvä ruoka - parempi mieli!!!

maanantai 6. kesäkuuta 2011

Ensimmäinen touhupäivä takana

Jalkapallokausi avattu (1,5 tuntia kentän laidalla)

Murkku lähti ulkomaille

Nuorimmainen kävi kaverilla kylässä

sämpyt paistettu

käyty kaupassa

saunottu

ja nyt sitten vihdoin rauhassa koneella :) pääntyhjennystä ja voimien keräämistä.

Siitä ois niinku tämä päivä tehty. Huomenna sitten uudet kujeet.

Mietinpä vaan että kuinka isä voi "unohtaa" kysyä lapsilta todistuksista :(

sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Lapset lomalla

No nyt sitten on alkanut lapsilla loma. Saas nähdä kuinka äidin hermot kestää kun on täysin 24/7 lasten kanssa. Ei enää koulupäivien rauhallisia hetkiä, jolloin sai edes kahvin juotua rauhassa.

Mutta tämä äiti voi olla ylpeä lapsistaan. Todistuksen todella hyviä viimeisestä vuodesta huolimatta.

Pesukone huutaa täysillä kun murkku on lähdössä reissuun viikoksi. Joten jos lähtis kolmannen ja viimeisen koneellisen laittamaan. Onneksi on kuivausrumpu. Siitä en suostu luopumaan :)

perjantai 3. kesäkuuta 2011

kiirettä pukkaa

Tänään ollut sitten potilaspäivä. Nuorimmaisen vatsa kramppasi. Olisiko mummolassa syönyt eilen jotain kiellettyä. Täysin mahdollista.

Pikkasen paikkoja käynyt läpi kun kohta on sitten käsipuoli.

Tänään tällainen pikapäivitys. Nyt täytyy lähteä lettujen paistoon.

torstai 2. kesäkuuta 2011

Huomenta

Nyt on saatu nautittua aamukahvi ihanassa hiljaisuudessa. Odotan kauhulla kesää kun viime yökin oli jo tukala nukkua kuumuuden takia. Kaikki räppänät auki ja silti kuuma.

Kohta pariksi tunniksi mökistä pois ja tuulettumaan. Pikkasen on vaan kostea tuo keli, että saas nähdä tarkeneeko ulkoa kauaa. Mutta vapaapäivä ja en jää tänne neljän seinän sisälle sitä viettämään. Torille vaikka kahville vaikka hampaat kalisisi :)

Rentouttavaa vapaapäivää!

keskiviikko 1. kesäkuuta 2011

On se vesi vielä kylmää :)

Käytiin nuorimmaisen kanssa testaamassa uimarannassa veden lämpötilaa. Miusta se on tosi kylmää, mutta lapsosesta ei :) Tyhmä äiti kun ei vielä päästänyt uimaan vaan vasta lauantaina kun koulu on ohi. Minä en tahdo enää yhtään räkänokkaa kouluaikana.

Huomenna ois ylimääräinen vapaapäivä, mutta sitten en tiedäkään koska pääsen huilaamaan. Murkku lähtee reissuun maanantaina ja nuorimmainen ei yksin lähde edes mummolaan. Varaemo pitää olla mukana. Saas nähdä mitä kivaa huomiseksi keksisi vai ottaisko ja nauttis vaan hiljaisuudesta. Ehkä joku hyvä leffa.

Jännä että lomia/vapaita pitää aina ns anoa. Mitään et voi etukäteen sopia tai suunnitella. Toisesta vanhemmasta kun ei ole huolehtimaan lapsista yksin - valvotut tapaamiset toistaiseksi. Eli mummolassa tapaavat valvotusti. Niin monta peruutusta omiin menoihin tullut, joten enää en suunnittele. Kaikki tapahtuu vaan lennosta jos onnistuu.

Mutta nyt täytyy alkaa pikkuhiljaa suihkuja pyörittämään ja iltapalaa laittamaan.  Huomenna aamulla lapset ukin kyytiin ja mummolaan päiväksi.

tiistai 31. toukokuuta 2011

Huomenta

Nyt sitten viimeinenkin lapsi koulumatkalla. Koulutaksille kävi pieni kömmähdys ja meinasi kyyditettävä unohtua :) Tuli kuitenkin - onneksi. Ei tullut lapselle ylimääräistä vapaapäivää ja äidin hiljainen päivähetki olisi mennyt. Lasta ei kyllä varmaan olisi haitannut ylimääräinen vapaapäivä.

No se tarkoitti sitä etten uskaltanut sitä hammaslääkäriä alkaa tilaamaan ja nyt sitten ajat on menneet jo tältä päivältä. Sitten meneekin hammaslääkäriin pääsy mahdollisuus ensi viikkoon. Onneksi tuota hammasta ei koske mistä paikka lähti. Olkapäänleikkaus on reilun kahden viikon päästä ja sitä ennen on hammas saatava kuntoon. Kuten nuhat pois sekä iho kuntoon. Käyköhän niin että leikkaus siirtyy.

Mitenhän sitä selviää lasten kanssa leikkauksen jälkeen? Toinen käsi kokonaan poissa pelistä muutaman viikon. Syödään varmaan kertakäyttöastioista ja katsellaan villakoiria ;) Toinen vaihtoehto on että menetän hermoni kun odotan että murkku tekisi hommat. Hänen tämän kesän kesätyöpaikka ois kotona ns kodinhoitajana.

Mutta nyt aamukahvia sisuksiin kun siitä voi rauhassa kerta nauttia :) Ihanaa päivää kaikille!!!

Vähän kevyempi olo :)

On se vaan kumma vaikutus kun pääsee puhumaan pään tyhjäksi. Ja toiseksi ihmiselle jolle ei tarvitse koko ajan selittää kaikkea. Nuorimmainenkin tuli hymyssä suin pois jutustelemasta. Hää oli voittanut jääkiekkopelin. Tärkeintä tais olla tää peli :)

Nyt sitten minä nautin hiljaisuudesta ja kupista kuumaa teetä. Mitä nyt murkku katsoo teeveetä selän takana. Mutta enää tähän aikaan ei enää kukaan halua ja tahdo eikä vaadi.

Huomenna jatkuu taas astmatutkimukset murkun osalta ja itse jos saisin hammaslääkäriin ajan. On sinne niin vaikea saada aikaa. Yksityiselle kun ei ole varaa mennä.

Mutta nyt taidan vielä nauttia äidin peliajasta ja teestä ja hiljaisuudesta, joten kauniita unia kaikille!

Onneksi on perheneuvola

Tänään ois taas ns pääntyhjennysaika nuorimmaisella sekä minulla. Lapsonen nauttii kun pääseen psykologin haastamaan milloin missäkin pelissä. Yleensä selviää vielä itse voittajana. Eipä huomaakaan kun samalla jutellaan asioista. Itse saan sillä aikaa perhetyöntekijän kanssa tyhjentää päätäni.

Tänään taitaa olla juttulistalla isäikävä, minun jaksaminen jne... Leikkaus tulossa ja sen jälkeen arjessa selviäminen.

Jännä kuinka kukaan ei tarjonnut apua tai paikkaa mistä apua hakea(viranomaiset/sosiaalityöntekijät). Vaikka kyllä tiesivät kuinka tiukka tilanne oli silloin. Itse piti kanavat etsiä. Entä jos en olisi jaksanutkaan. Kukaan ei ole tarjonnut mahdollisuutta hakea tukiperhettä. Ilmeisesti koska meidän kaupunkimme säästää. Sellaiselle olisi ollut käyttöä. En jaksanut käydä enää tähän paperirumbaan. Tuettuja lomiakin voi hakea, mutta silti ne tällä hetkellä ovat liian kalliita minulle. Sairaspäivärahalla kituuttavalle kaikki ylimääräinen on liikaa.

Mutta jos taas alkaisi laittamaan välipalaa ja laittamaan tavaroita kasaan, jotta päästään nopsasti sinne perheneuvolaan lähtemään koulun jälkeen.

Mukavaa päivän jatkoa kaikille! Kommentoidakin saa :)

maanantai 30. toukokuuta 2011

Nautittu kevätjuhlasta

Nuorimmaisen kevätjuhlasta nautittu. Hauskaa oli äidillä ja lapsella :) Vahinko vaan tämä nautinto jäi väliin toiselta vanhemmalta. Onneksi lapsi ei kaivannut tai ei ainakaan ääneen sanonut että jotakin puuttuu :(

Mutta ihana rentouttava ilta ja juttelua aikuisessa seurassa. Vaikka enpä taida tähän kylän ympyröihin sisälle päästä. Olo tuntui jotenkin ulkopuoliselta. Eronnut ja yksinhuoltaja - ehkä sitä voi vähän kieroon katsoakin. En kyllä uskoisi enää olevani mikään kummajainen.

Mukavaa iltaa kaikille. Pieni hetki koneella kun suihkut pyörii. Nyt iltapalan laittoon :)

Yksin arjessa jo yli vuosi

Oikeastaan tämän blogin pitäminen olisi pitänyt aloittaa aikoja sitten. Mutta aina jotakin tärkeämpää. Mutta tänäään kun vettä tulee taivaan täydeltä ja olokin on pikkasen viluinen niin päätin että nyt tai ei koskaan.

Kirjoittelen tänne tuntojani ja muutakin. Toivottavasti tästä on apua itselleni ja ehkä jollekin muillekin.

Pahin ongelma taitaa yksinhuoltajalle olla ajan ja käsien riittäminen. Tälläkin hetkellä todella tiukka viikko edessä, mutta siitä selviää :) Miksi ei selviäisi. Enhän minä voi heittää hanskoja tiskiin ja tuottaa lapsille pettymyksiä. Pettymyksien tuottaminen on sen toisen osapuolen tehtävä. Minun pitää jaksaa ja jaksaa ja .... 

Ratkaisujani en kadu. Poismuutto, ero ja kotiäitiys. Ehkä voisin itseäni alkaa nostamaan vähän ylemmän arvoasteikossa. Aina vaan kaikki muu ajaan ohi.

Nyt alkaa olla jo  olo sellainen että enää ei haluaisin yksin elää. Tai ainakin tahtoisi alkaa pikkuhiljaa seurustelemaan. Mutta kuka huolii yksinhuoltajaäidin, jonka aika riittää arjen pyöritykseen. Mistä sitä aikaa sitten ottaisi miehelle :)

Mutta taas alkaa rumba. Ensimmäinen tulee koulusta ja minun lepohetkeni loppuu.